AIDS Lakkoofsaan Oromiyaatti
AIDS Lakkoofsaan Itiyophiyaati
Oduu Haaraa
Caamsaa 9/2015
Biiroon fayyaa Oromiyaa ittisaa fi to’annoo HIV/AIDS irratti sagantaa dadamaqiinsaa hawaasaa gaggeessaa jira.
Kayyoon sagantaa kanaa haala tatamsa’ina HIV/AIDS yeroo amma irra jiru agarsiisun ofeeggannoo taasifamuu qabu irratti hubannoo uumuuf.
Daayreektarri daayreektoreetii ittisaa fi to’annoo HIV/AIDS biiroo fayyaa Oromiyaa Dr. Tasfaayee Zarfuu saganticha irratti argamuun akka jedhaniitti, yeroo ammaa akka naannoo Oromiyaatti namoonnii 151,000 ol HIV dhiiga isaanii keessa jiraachuun ragaan kan agarsiisu yoo ta’uu, kanneen keessaa 127,592 qorannoo dhiigaa taasisuun vaayirasichi dhiiga isaanii keessatti argamuu kan mirkaneeffatanii fi namoota kanneen keessaa 123,663 qoricha farra HIV fudhachuu kan jalqaban ta’uu, akkasumas, namoota qoricha farra HIV fudhachuu jalqaban keessaa %96.4 vaayirasichi dhiiga isaanii keessaa akka gad bu’ee kaasanii jiru.
27 Amajjii 2023Koleeraa Ittisuu fi To’achuuf
Biiroon Fayyaa Oromiyaa walta’iinsa Oromia Broadcasting Network waliin ta’uun akkaataa ittisa fi to’annoo dhibee koleeraa tibbana/ weerara koleeraa naannoo murtaa’e keessatti mudate irratti marii paanaalii gaggeessee jira.
20 Amajjii 2023Seenaa 5n gurguddoo qoricha haaraa ittisaa fi yaala HIV CROI 2023
Konfiraansii Reetrovaayirasii fi Infeekshinii Carraa (CROI 2023) Fulbaana keessa gaggeeffame irratti qorattoonni hedduun qorannoowwan qorichoota haaraa akka yaalaatti fayyadamuuf qorataman, ittisa saaxilamummaa duraa (PrEP), fi ittisa saaxilamummaa boodaa (PEP) ilaalan dhiyeessan. Wantoota ijoo taʼan tokko tokko kunooti.Lenacapavir antibodies bal’inaan neutralizing (bnAbs) cinatti kennamu filannoo wal’aansaa waggaatti al lama kennuu danda’a. Qorannoon haaraan kun namoonni %90 lilmoo lenacapavir (Sunlenca) dabalataan infusion bnAbs yeroo dheeraaf hojjetan lama fudhatan yaala farra vaayirasii amma jiru erga dhaabanii ji’a jaha booda fe’iinsa vaayirasii hin mul’anne qaban
Amajjii 15, 2023Umuriin hiriyaa gaa’elaa waggaa 1 hunda dabaluu isaatiin shamarran Afrikaa keessatti carraan HIV qabamuu %9 dabaluu wajjin walqabatee jira
Hiriyoonni saalaa dhiiraa umuriin isaanii 35 hanga 44 ta’e shamarranii fi shamarran dargaggootaaf balaa HIV guddaa kan kennan yoo ta’u, dhiironni umuriin isaanii waggaa 25 hanga 34 ta’an harka caalu HIV haaraa argachuuf kan oofan yoo ta’u, sababiin isaas shamarran dargaggoo baay’een isaanii baandii umurii kana keessatti hiriyoota gaa’elaa waan qabaniif, qorannoon biyyoonni Afrikaa saddeet xumuraniiru.Qorannoon barruu AIDS irratti maxxanfame kun dabalataan akka mul’isutti, tokkoon tokkoon umriin hiriyaa gaa’elaa waggaa tokkoo dabaluu isaatiin carraan dhiheenya kana HIV qabamuu dubartoota waggaa 15 hanga 24 gidduutti %9 guddaa ta’uu isaati.
20 Fulbaana 2023Namni sadaffaan seelii bu’uuraa erga jijjiiramee booda HIV irraa fayye jedhu qorattoonni
Dhukkubsataan Jarmanitti argamu kun dhibee dhiigaa yaaluuf gargaaruuf jijjiirraan kun kan kenname yoo ta’u, kunis dhibee dhiigaa dhukkuba HIV isaa cinatti kan guddate yoo ta’u, waggoota afur qoricha farra vaayirasii fudhachuu dhabuu isaatiin booda deebi’ee hin mul’anne. Dhukkubsattoota seelii bu’uuraa jijjiirratan lamaan kanneen biroo wajjin wal fakkaata – tokko Barliin keessatti, kaan immoo Landanitti – namichi, Dusseldorf keessatti, dhibee dhiigaa yaaluuf qaama jijjiirrachuu kana kan godhe yoo ta’u, kunis dhibee dhiigaa, kan dhukkuba HIV cinatti guddate ture.
Hoggantoonni Afrikaa AIDS daa’immanii dhabamsiisuuf waadaa galan
DAR ES SALAAM, 1 Fulbaana 2023—Ministeeronniifi bakka bu’oonni biyyoota Afrikaa kudha lamaa bara 2030tti AIDS daa’imman irratti dhaabuuf waadaa galaniiru, karoora isaaniis kaa’aniiru.Michoonni idil-addunyaa karoora sana raawwachuu keessatti biyyoota akkamitti akka deeggaran kaa’aniiru, kunis walgahii ministeerotaa jalqabaa Gamtaa Addunyaa AIDS daa’imman irratti dhaabbatu irratti ba’aniiru
5 Muddee 2022
Waajjira Fayyaa Magaalaa Adaamaa, Waajjira Fayyaa Shewa Bahaa, Waajjira Barnootaa Shewa Bahaa, Waajjira Fayyaa Magaalaa Adaamaa, Waajjira Eegumsa Fayyaa Aanaa Adaamaa, fi Waajjira Barnootaa Aanaa Adaamaa waliin ta’uun wiirtuun Qabeenya HIV/AIDS Adaamaa manneen barnootaa sadarkaa lammaffaatiif leenjii walakkaa guyyaa qopheessee jira ‘ qindeessitoota kilaboota farra HIV/AIDS Magaalaa Adaamaa, fi Aanaa Adaamaa irraa gaafa Sadaasa 24/2015 [ 3 Muddee 2022] Leenjiin kun akkaataa qindeessitoonni kilabii farra HIV/AIDS tajaajila SDI ( Selective Dissemination of Information) barattootaaf karaa mini media manneen barnootaatiin kennan; akkasumas waa’ee barnoota hiriyaa akka ta’e beekamaadha.
Giddu-galli Qabeenya HIV/AIDS Adaamaa meeshaalee IEC/BCC gosa lama barattoota manneen barnootaa keessatti argamaniif maxxanseera. Poostaraa fi birooshura, kanneen waa’ee HIV/AIDS, fi dhimmoota kanaan walqabatan biroo manneen barnootaa keessatti hubannoo uumuu keessatti faayidaa guddaa qaban.
Ergaawwan sagalee-HIV/AIDS marsaa 1ffaan kun barattoota/dargaggoota manneen barnootaa keessa jiraniif kan eegame yoo ta’u, kunis torban torbaniin karaa miidiyaa xiqqaa isaanii yeroo boqonnaa akka dabarfamuuf yaadame. Ergaawwan irra caalaan isaanii qabeenya mataduree “ የትየህሃርት ቤቶች ሚኒሚዲያ እና የጸረ ኤድስ ክበብ የኤች አቪይ/ኤድስ አጋዥ መረጃ — በትመምህር ሚኒስቴር እና ኤሪች አይቪ/ኤድስ መከላ እና መቆጣጠያ ፅ/ቤትተዘጋጀ” jedhuun kan fudhatamanidha. Giddu-galli Qabeenya HIV/AIDS Adama maal hojjate:
- Afaan Oromootti hiikuu, akkasumas bifa barreeffamaa ergaa sanaa gara sagaleetti jijjiiruun
- Afaan Oromoo fi Amaariffaan karaa mini media manneen barnootaa akka dabarfamuu danda’u yoo ta’e.Ergaawwan akka tajaajila SDI (Selective Dissemination of Information) barattoota manneen barnootaa keessatti dabarsuu, i.e. ergaa filatame [hedduu keessaa] yeroo tokkotti garee hawaasaa xiyyeeffannoo tokko tokkoof dabarsuu
Manneen barnootaa Shewa Bahaa irra jireessi keessatti tajaajilli kun duraanuu adeemsifamaa akka ture isin beeksifna
Waxabajjii 21, 2022 HIV dafanii adda baasuu fi yaaluun bu’aa fayyaa yeroo dheeraa fooyya’aa ta’eef barbaachisaa dha
Wal’aansa farra vaayirasii (ART) jalqaba adeemsa infekshinii HIV yeroo sirni ittisa qaamaa cimaa ta’etti jalqabuun bu’aa fayyaa yeroo dheeraa fooyya’aa ART harkifachuu wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu argannoon har’a Konfiraansii IDWeek Washington, D.C.
DOKKUMENTII Gabaasa guutuu — Balaa Irra Jira: UNAIDS Global AIDS Update 202210 Hagayya 2022
Deebii HIV addunyaa irratti ragaan haaraan UNAIDS irraa argame akka mul’isutti waggoota lamaan darban COVID-19 fi rakkoolee addunyaa biroo keessatti adeemsi weerara HIV irratti taasifamu laafaa, qabeenyi xiqqaachuu, lubbuun namoota miliyoonaan lakkaa’aman sababa kanaan balaadhaaf saaxilamuu isaa mul’isa.Addunyaa irratti guddinni ittisaa fi wal’aansa irratti mul’atu laafaa waan jiruuf namoota miliyoonaan lakkaa’aman balaa guddaa keessa galcheera. Baha Awurooppaa fi giddu galeessa Eeshiyaa, Laatiin Ameerikaa, fi Baha Giddugaleessaa fi Kaaba Afrikaa hundi isaanii waggoota hedduu keessatti waggaatti dhukkuba HIVn dabalaa dhufeera.
Gad-buufachuuf [download]t: In Danger: UNAIDS Global AIDS Update 2022
Gamtaan addunyaa haaraan bara 2030tti AIDS daa’imman irratti mul’atu dhabamsiisuuf jalqabame2 Hagayya 2022
Akka addunyaatti daa’imman HIV waliin jiraatan keessaa walakkaan (%52) qofti yaala lubbuu baraaruu fudhachaa kan jiran yoo ta’u, ga’eessota irraa baay’ee duuba kan jiran yoo ta’u, harki sadii (%76) qoricha farra vaayirasii fudhachaa akka jiran ragaan reefuu UNAIDS Global AIDS Update 2022 irratti ba’e ni mul’isa .Guddinni daa’immanii dhaabbachuu, fi qaawwi daa’immanii fi ga’eessota gidduu jiru bal’achaa dhufuun kan isaan yaaddesse UNAIDS, UNICEF, WHO fi michoota isaa gamtaa addunyaa walitti fiduudhaan daa’imni HIV waliin jiraatu kamiyyuu dhuma waggoota kurnanii fi dhukkuba HIV daa’immanii haaraa ittisuuf.
Dhukkubni saree dhukkuba vaayirasii sareetiin dhufudha. Infekshinii vaayirasii zoonotikii yoo ta’u, bineensota irraa gara namaatti babal’achuu danda’a jechuudha. Nama irraa gara nama biraattis babal’achuu danda’a.Dhukkubni saree mallattoolee fi mallattoolee adda addaa fiduu danda’a. Namoonni tokko tokko mallattoo salphaa kan qaban yoo ta’u, kaan ammoo mallattoolee ciccimoo ta’an qabaachuu fi dhaabbata fayyaa keessatti kunuunsa barbaaduu danda’u. Kanneen dhukkuba cimaa ykn rakkoolee mudachuuf carraa guddaa qaban namoota ulfaa, daa’immanii fi namoota dandeettii dhukkuba ittisuu isaanii hir’ate dabalata.Mallattoowwan dhukkuba saree baay’inaan mul’atan ho’a qaamaa, mataa dhukkubbii, dhukkubbii maashaalee, dhukkubbii dugdaa, anniisaa gadi aanaa fi dhiita’uu limfii kan dabalatudha. Mallattoon dhukkuba kanaa yeroo baay’ee torban lamaa hanga sadii kan turu yoo ta’u, yeroo baay’ee ofuma isaaniitiin ykn kunuunsa deggersaa kan akka qoricha dhukkubbii ykn ho’a qaamaa fudhachuudhaan ni bada. Namoonni hanga madaan hundinuu qoorqoorroo ta’ee, citaan isaa irraa kufee fi gogaan haaraan jalatti uumamutti daddarboo ta’anii hafu.
Biiroon Fayyaa Oromiyaa june 10 /06/2022 (Waxabajii 2, 2014 E.C) irraa eegalee namoota umuriin isaanii waggaa 12 fi isaa ol ta’eef duula Talaallii COVID-19 3ffaa akka raawwatu beeksiseera (Waxabajii 2, 2014 E.C)
Walta’iinsa Waajjira Barnoota Magaalaa Adaamaa, fi Ogeessota Fayyaa waliin ta’uun Giddu-galli Qabeenya HIV/AIDS Adaamaa qindeessitoota kilaboota farra HIV/AIDS manneen barnootaa sadarkaa lammaffaa Adaamaa Caamsaa 21 bara 2022 leenjii gaggeesse.Kaayyoon leenjichaa dhuguma cimsuu ture kilaboota farra HIV/AIDS isaanii akka isaan manneen barnootaa isaanii keessatti hojii hubannoo HIV fedhii raawwachuu danda’aniif
Giddu-galeessa HIV fi fayyaa sammuu walitti makuuf yaadota ijoo
Maxxansi haaraan UNAIDS fi Dhaabbata Fayyaa Addunyaa (WHO) irraa ba’e, namoota HIV waliin jiraataniifi ummata saaxilamoo ta’an biroof tajaajila HIV fi fayyaa sammuu fi tajaajila eegumsa hawaasummaa waliin walitti hidhamiinsa dabalatee gidduu-galummaawwan biroo walitti makuun barbaachisaa ta’uu cimsee ibsa.Haalli fayyaa sammuu carraa dhukkuba HIVn qabamuu kan dabalu yoo ta’u, namoonni HIV waliin jiraatan carraan haala fayyaa sammuutiin qabamuu kan dabalu yoo ta’u, kunis kunuunsa HIV keessatti tursiisa gadi aanaa, amala balaa dabaluu fi ittisa HIV irratti hirmaannaa gadi aanaa qabaachuu wajjin walqabatee jira.
Dubartii tokko irratti erga seelii bu’uuraa jijjiirrattee booda HIV fayyuun isaa jalqabaa CROI-2022 irratti gabaafame
Neetworkiin Yaaliin Kilinikaalaa AIDS Dargaggoota Daa’immanii Haadholii Idil-addunyaa (IMPAACT) P1107 dubartii HIV waliin jiraattu seelii bu’uuraa lamaa (i.e., jijjiirraa dhiiga funyoo gadameessaa jijjiirraa lafee walakkaa walsimsiisu waliin walitti makame) keessatti fayyina HIV isa jalqabaa gabaaseera ) wal’aansa dhukkuba dhiigaa maayiloojeenis cimaa (acute myelogenous leukemia) jedhamuuf. Qorattoonni IMPAACT P1107 walgahii abstraaktii afaaniin qophaa’e irratti ibsa dhimmichaa kan dhiyeessan yoo ta’u, walgahii 29ffaa Retroviruses and Opportunistic Infections (CROI 2022) irratti gaggeeffameera. Hirmaattonni qorannichaa dubartii Niiw Yoork (USA) irraa dhufte yoo taatu, qaama jijjiirrachuu booda ji’a 37tti yaala farra vaayirasii (ART) kan dhaabde yoo ta’u, ji’oota 14f HIVn tokkollee hin argamne. Wal’aansi seelii bu’uuraa lamaa kun dhukkuba dhiigaa bara 2017 ishee mudate irraas akka dhiifamu taasiseera.
Biyyota Afriikaa sab-saahaaraa gaditti dhimmi HIV irraa kan ka’ee shamarran ba’aa guddaa isaan akka muddatee
Miti walqixxumaa fi loguummaa saalaan kan dhufuu irraan kan ka’ee bu’uurii miirga namuummaa, miirga barachuu, fi miirgaa tajaajila fayyaa fi caaraa diingdee ilaalchisee dubartootni akka miidhamaa jiraniidha. Sababa kanaan kan ka’ee shamaran dhimmoota walqunnamti saalaa fi murtee ofi ofiin murteefachuu akka hin dandeenya isaan godha.
Guyyaa 15/3/2022 tti, wiirtuun Odeeffannoo HIV/AIDS Adaamaa, waajiraa Fayyaa G/Shawaa bahaa, waajiraa Fayyaa Magaalaa Adaamaa fi, Mana Sirreessa Godina Shawaa Baa walii tahuun duula damaqiinaa HIV sirreeffamttoota seeraatiif gaggeesse jira. Duula kan irratti sirreeffamttoota seeraa hamma tokko tajaajili qorannoo feedhii irratti hundaa’ee (VCT) kan godhamiifi jira
Baratootni Mana Barumsaa Gadaa Michilee Miseensoota Gumii HIV/AIDS ta’an Wiirtuu Oddeeffaannoo HIV /AIDS Adaamaa gaafa guyyaa bitootessaa 20/2014 daawwatan, koreen managementii wirtichaas haasa baga naagan dhufaanii fi ibsaa kaayyoo fi tajajilaa wirtichaa ibsuufi hubbaannoo ga’a ta’ee kennaniruu
Kaayyoolee
01.
Hojiiwwaan ARC biyyaalessaa sadrkaa naannootti gad buusuun baay’isuudha. Kun HIV/AIDSii dhiibeewwan saal-qunnamtii daddarboo (STDs) fi daranyoo sombaa(TB) irratti odeeffannoo haaraafi sirrii ta’an kennuu, jijjirama amalaa aadaan dhufan irratti meeshaalee wal-qunnamtii barreessuu, raabsuu fi meeshaalee odeeffannoo mada biraarraa argaman walitti qabuufi raabsuu
02.
Dhimmoota fayyaa haaraa irratti qorannoon akka adeemsifamuuf qu’attootaaf, qaamoolee imaammata baasaniif, hojjattootaa fi ogeeyyii fayyaaf akkasumas hawaasaaf qunnamtii teknolojii intarneetii akka qabaataniif deeggarsa kennuu.
03.
Pirojeltiiwwaniif hojiiwwan HIV/AIDS, STD fi TB irratti HAPCO naannichaa fi Biiroo Fayyaa Oromiyaatiif deeggarsa meeshaalee odeeffannoo kennuu
04.
Dhimmoota HIV/AIDSii naannoo Oromiyaa ilaalchisee ilaalchaa fi ragaalee jiran miidiyaa maxxansaa fi elektirooniksii Itoophiyaaf kennuu
Haala HIV/AIDS Itiyoophiyaatti
Gaafii fi Deebii Waa'ee HIV/AIDS
HIV’n vaayirasii ‘AIDS’ qaqqabsiisuu dha.Namootni hedduun ‘HIV’ qaban tasuma isaa mallattoo dhukkubaa hinqabaatan.Garuu immoo vaayirasicha namoota kan birootti daddabarsuu nidanda’u.Giddu-galeessa irratti namni ‘HIV’ qabu tokko ‘AIDS’tti jijjiiramuudhaaf hamma waggaa kudhaniitti turuu nidanda’a.’AIDS’n dhibee hamaa humna qaama keenyaa dhukkubsachuu irraa ittisu kan akka malee dadhabsiisuu dha.Namni al-tokko ‘AIDS’dhaan qabame ,dhukkubi salphaan akka qufaa du’atti geessuu danda’a.Namni ‘AIDS’dhaan qabame tokko dhukkuba kan biroo fi baay’ee hinbeekamne kan akka dhukkuba sombaa namootni fayyaan salphaatti ittiin hinqabamneen qabamuuf carraan isaa baay’ee guddaa dha.
Miti. Sababiin isaa ‘HIV’n qilleensaan,bishaaniin ykn nyaataan kan daddarbu miti.’HIV’n nama irraa namatti kan inni daddarbuu danda’u yeroo namootni dhiiga ykn dhangala’aa qaama saalaa wallif laatanii(waliin jijjiiranii)dha.’HIV’n yeroo dheeraadhaaf qaama namaa ala turee jiraachuu hindanda’u.Kanaaf ‘HIV’n hariiroo hawaasummaa sirna-qabeessa ta’e nama ‘HIV’dhaan qabamee wajjin gochuudhaan si hinqabu.
Kan armaan gaditti ibsaman karaa gurguddoo ittiin ‘HIV’n nama tokko qabuu danda’uu dha. Wal-quunnamtii saalaa kondomii malee karaa saala dhalaatiin ykn karaa qaawwaa hudduutiin geggeeffamu irraa nama qabuu nidanda’a. Dhhiiga nama ‘HIV’ qabuu wajjin walitti- bu’uudhaan.Inni kunis nama ‘HIV’ qabu irraa dhiiga fudhachuudhaan ta’uu nidanda’a. Haadha ‘HIV’dhaan qabamte irraa gara mucaatti darbuu nidanada’a:’HIV’n yerroo ulfaatti,yeroo da’umsaatti,yakaan immoo harma hoosisuudhaan gara mucaatti darbuu nidanda’a,Harka sadii keessaa harka tokko qophatu haadha ‘HIV’ poosatiivii taate irraa ‘HIV’n itti darba. Marfee namni ‘HIV’dhaan qabame tokko itti fayyadamee fi kan qulqullina hinqabneen(unsterilized) Waraanamuudhaan
Miti. ’HIV’dhaan qabamuun mallattoo dhukkubaa addaa hinqabu.Karaan ati ittiin ‘HIV’dhaan qabamuu kee beektu qorannaa dhiigaa godhachuu qophaani.Qorannoon kun dhiiga kee keessaa farra dhukkubaa(antibodies)’HIV’ittisuu danda’u kansakatta’uu dha.Farri dhukkubaa(antibodies) dhibee sirraa ittisuudhaaf qaama keetiin kan hoomishamuu dha.Garuu si’a baay’ee, ‘HIV’dhaan qabamtee farra dhukkubaa(antibodies) ‘HIV’irratti uumuudhaaf ji’a sadii fudhachuu nidanda’a. Yeroo ji’a sadii sanatti qorannoo ‘HIV’ geggeessuun firii(result) ifaa hintaane mul’isuu nidanda’a.Sababiin isaa namichi ‘HIV’dhaan qabame ‘HIV’irratti farra-dhukkubaa(antibodies)hanga ammaatti hoomishuu dhiisuu danda’a waan ta’eef.Erga ‘HIV’dhaan saaxilamtee booda( kana jechuun kondomii malee wal-quunnamtii saalaa raawwachuun, ykn limmoo ‘HIV’dhaan faalametti gargaramuudhaan) ituu qorannoo dhiigaa hingeggeessin yoo yerate ji’oota sadiif turuun baay’ee gaarii dha.Ituma illee qorannaan dhiigaa ‘HIV’irraa bilisa ta’uukee mul’isee,caalaadhumatti mirkaneeffachuuf,wiirtuun qorannaa tokkoo-tokko ji’a ja’a boodas akka ilaalamtu nama gorsu. ‘HIV’dhaan erga saaxilamtee booda dhiiga kee qorachiisuuf yemmuu turtuttu(eeggattutti)ammas ‘HIV’tti akka hinsaaxilamneef of-eeggannaa barbaachisaa gochuutu sirra jiraata.Yennaa fedha saalaa raawwachuudhaaf dammaqaa taate,yeroo wal-quunnamtii saalaa gootu hundumaatti kondomiitti fayyadamuu qabda.Kana malees dhiiga nama kan birootti akka hinbuunee fi marfee faalame irraa of-eeguu qabda.
Qorannoon dhiigaa ‘HIV’dhaaf godhamu yeroo bay’ee dheeraa namatti hinfudhatu.Qorannoo sana keessatti dhiiga xiqqoo (small sample of blood) nama keessaa fuuchuudhaan ‘HIV’irratti farri dhukkubaa(antibodies) jiraachuu isaa ilaalu jechuu dha.Gosa qorannoo wiirtuu ati bira deemte itti fayyadamanitti hundaa’ee,firii qorannaa(test Result) keetii sa’a muraasa gidduutti ykn guyyaa itti aanutti fudhachuu nidandeessa.
‘HIV’n dhiiga keessa jiraachuu [firii qorannoo posatiiv] jechuun: ‘HIV’n dhiiga keessa jirachuu jechuun vaayirasichi dhumairratti gara ‘AIDS’tti geessu sun qaama kee keessatti argamee jira jechuu dha. ‘HIV’n dhiiga keessa jiraachuu jechuun yoo of-eeggannaa malee walquunnamtii saalaa goote nama kan biroo ‘HIV’dhaan qabsiisuu nidandeessa. ‘HIV’n dhiiga kee keessa jiraachuu jechuun wanta hamaa sitti dhaga’aamu ta’uu nidanda’a.Nammonni baay’een wanta maatiinsaanii,hiriyoonnisaanii fi hawaasnisaanii waa’ee isaanii yaadan irratti nidhiphatu.Gorsitootaa wajjin haasa’uun kana irratti nama gargaara. ‘HIV’n dhiiga keessa keessa jiraachuu[ firii qoronnoo neegatiiv] jechuun kan armaan gad jiran jechuu miti. ‘AIDS’dhaan qabamtee jirta jechuu miti. Battalumatti duuta jechuu miti.Namoonni nyaata nama gabbisu nyaachuudhaan qaamasaanii akka gaariitti eeggatan,qulqullinasanii eeggatan,akkasumas namoota dhukkubsatan irraa of-eeggatan ‘HIV’dhaa wajjin waggaa baa’ee jiraachuu nidanda’u. ‘HIV’ irraa bilisa ta’uu jechuun: Wantoonni farra dhukkubaa ta’an yeroo kanatti dhiigakee keessatti hinargamne jechuu dha. ‘HIV’ irraa bilisa ta’uu jechuun kan armaan gad jiran jechuu miti. ‘HIV’dhaan hinqabamne jechuu miti(yoo ji’oottan 3-6 keessatti ‘HIV’dhaan saaxilamteetta taateef). ‘AIDS’n gonkumaa siqabuu hindanda’u jechuu miti.
- Eeyyee jira.Dubartiin ulfa taate tokko yeroo ulfa taatee jirtutti ykn yeroo
da’umsaatti ‘HIV/AIDS’ mucaasheetti dabarsuu nidandeessi.Haati tokko
mucaashee harma hoosisuudhaan ‘HIV/AIDS’ itti dabarsuu
nidandeessi(‘HIV’n aannan harmaa kan dubartii ‘HIV’dhaan qabamte tokko
keessatti yerinaan ni argama).Itoophiyaa keessatti Mucooliin haadha
‘HIV’dhaan qabamte irraa dhalatan sadii keessaa tokko ‘HIV/AIDS’dhaan
kan qabaman kan armaan gad jiran keessaa isa tokkooni.
Yoo dubartittiin ‘HIV’ poosatiivii taate,carraa ‘HIV’ mucaatti dabarsuu
dandeessu irraa hir’istu mala hedduutu jira.Hakiimiin qoricha warra akka
‘zidovudine(AZT) fi ‘nevirapine’ (yoo ni argamu ta’an) jedhaman dubartiin
ulfaa ‘HIV/AIDS’dhaan qabamte tokkoof carraan dhukkubichi gara
mucaasheetti darbuu danda’u akka gad hir’isuuf laachuufii
nidanda’a.Nyaata gaggaarii nyachuunii fi da’umsaan duratti of-eeggannoon
godhamu balaa dhukkubicha gara mucaatti dabarsuu hir’isuu
nidanda’a.Dubartiin ‘HIV’ poosatiivii taate tokko waa’ee
gaarummaa(advantage) fi gadhummaa(disadvantage) mucaa harma
hoosisuu gorsituu ykn hakiimii haasofsiisuu nidandeessi.
Itoophiyaa keessatti dubartii ulfaa ‘HIV’ sakatta’uuf dhiigashee qorachuun
waan beekamaa fi yeroo hundumaa geggeeffamu miti. Hata’uyyuu
malee,dubartittiin tokko ‘HIV’ poosatiivii ta’uushee beektus dhiistus ,yoo
ulfa taate ykn ulfaa’uuf yoo karoorfatte,fayyaa mucaasheetii eeguuf murtoo
of-eeggannoo qabu gochuu nidandeessi.
Seenaa addunyaa darban keessatti,bookeenii fi ilbiisotni wallfakkaatan akkassii(arthropods) golfaa(dhukkuba daddarbaa)hedduu tatamsaasuudhaan kan beekamanii dha.Golfaan tafkiidhaan,’typhus’ injiraaniin,akkasumas busaan bookeedhaan nidaddarbu.Maxxantoonni busaa(‘protozoan’) fi ‘yellow fever’(a virus’) bookee keessatti walbaay’isu.Achiinis miciree gororaa(salivary gland) keessatti walga’u.Yommuu bookeen nyaatasheetiif dhiiga xuuxxattu,maxxanttonni(parasites)ishee keessa jiran gororaa wajjin dhiiga nama dhukkuba kanaan saaxilameetti(victim) dabarsu.Fakkaattiin akkasii ‘AIDS’ irratti hinhojjetu.Asirratti kan hubatamuu qabu bookeen dhiiga xuuxxatti malee dhiiga nama tokko irraa nama kanbiraatti hinnaqxu.Itti dabalees ragaan kanbiroon horiiwwan(animals) Afriikaa irraa dhufan ‘HIV’ daddabarsuudhaan hirmaannaa issaa qaban hinjiru.Ijoolotmi Afriikaa alatti bakkee bookeen itti baay’atanitti akka taphatan beekamaa dha.Ituu dhukkubni ‘AIDS’ bookeedhaan daddarba ta’ee,silaa harka dhibba keessaa irra-guddaan ijoollotatu dhukkuba kanaan qabama ture.Hata’uyyuu malee,lakkoobsi jiru (statistics) akka mul’isutti,Afriikaa keessatti ijoolotni dhukkuba kanaan qabaman harka dhibba keessaa warra kaan biratti muraasa ta’u.Ijoolotni Afriikaa hedduunsaanii dhukkuba busaatiin dhiphatu garuu yertuunsanii ‘AIDS’dhaan dhukkubsatu.Saayintistootni akka mul’isanitti bookeen dhiiga vaayirasii ‘HIV’n keessatti baay’ate soorrattee sa’a dheeraadhaaf haala gaariidhaan sosocho’uu nidanda’u.Hubannaan kun garuu yaada isa bookeen ‘HIV’ nidaddabarsiti jedhu sana hindeggereu sababiinsaa vaayirasichi bookee keessatti hinbaay’atu akkasumas yennaa vaayirasichi bookee keessaa alatti bahe iddoo tokkotti baay’atanii wal-ga’uu hindanda’ani.
Waa'ee Keenya
Wiirtuu Oddeefaannoo HIV/AIDS Adaamaa haandhuuraa maagala Adaamaa keessaatti kan argamuu yoo ta’uu kaayyoon dhabbaatefis waa’ee HIV/AIDS, Dhukubootaa sal-qunnamtiin dadarbanii , Daranyoo soombaa(TB) fi dhibbeewwan daddarboo illaalchiisee haawaasnii Oromiyaa oddeefaannoo waqtawaa, sirrii ta’eefi barbaachiisoo ta’aan argatanii fi jijiraa amaala akka fidanii dhiibbeewwan kaneen akka ofirraa ittisaniif kan caraqaa jiruudha.